Ympärivuotinen matkailu nousee usein esiin, kun keskustellaan matkailun kehittämiseen liittyvistä toimista. Tilanne on kuitenkin se, että Suomi tunnetaan edelleen vahvasti kesästä ja talvesta. Onpa tullut joskus pohdittua, onko tuo ympärivuotisuuden haaste jossain määrin meidän omissa asenteissamme. Sesonkiluonteinen matkailuhan ei ole myöskään kovin kestävää, pohditaan sitä sitten luonnon tai yrittäjän kannalta. Seuraavassa olenkin nostanut esiin erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia kehittää ympärivuotista matkailua.
Matkailualan trendejä tarkasteltaessa Suomella on kyllä kaikki edellytykset ympärivuotisuuteen. Jos otetaan esimerkiksi Japani tässä tutkimuksen kohteeksi, niin sieltä nousee esille merkityksellinen matkailu, joka japanilaisille tarkoittaa useimmiten luontoa ja siihen liittyviä hyvinvointivaikutuksia. Inklusiivinen matkailu on myös kasvattamassa suosiotaan ja sitä kautta esteettömien palveluiden kehittäminen. Lisäksi Japanissa on eletty jo tovin saunabuumia ja suomalainen sauna on vahvasti muodissa. Toisaalta, onpa japanilaisen kylpyläkulttuurin vivahteita otettu Suomessakin huomioon rakennettaessa uusia luksuskohteita, viimeisimmäksi Tahkon laelle.
Vesillä liikkuminen on mahdollista myös talvella, kun vain näkee hieman vaivaa ja etsii sulan joenpätkän. Toisaalta retkiluistelu alkutalven kirkkaalla jäällä tarjoaa elämystä kerrakseen, niin kansainvälisille matkailijoille kuin meille paikallisillekin. Toki nuo yllä mainitut liikkumistavat vaativat hyvän opastuksen ja asianmukaiset varusteet.
Ympärivuotisuutta voidaan edistää myös uudentyyppisillä majoitusratkaisuilla kuten viime aikoina yleistyneet lasi-iglut. Nykyisellään nämä ovat jo varsin kustannustehokkaita ratkaisuja ja tarjoavat samalla uudentyyppisen tavan liikkua vesillä kesällä. Talvella iglu voidaan myös siirtää jäällä keskelle järveä. Toisaalta tämän päivän igluihin halutaan luksusta saunan tai jopa poreammeen muodossa. Pelkkä oma wc ei enää riitä.
Valoa pimeyteen, pimeästä ajasta matkailuvaltti?
Pimeän ajan matkailua tuotteistetaan koko ajan. Esimerkkejä tästä on muun muassa Vihti, jossa on ratsastettu lyhtyjen valossa ja konsertoitu tähtitaivaan alla. Kolilla taas voi lähteä opastetulle öiselle kävelyretkelle kansallispuistoon. Metsä näyttäytyy tällöin aivan uudella ja taianomaisella tavalla ja tuolloin hiljaisuus ja rauha saavat aivan uuden merkityksen. Tämä on sitä metsän tuotteistamista, jossa meillä on kuitenkin selkeästi edelleen kehitettävää.
Myös Kaavi – Juuka – Tuusniemi akselilla on kehitetty Vastuullisen matkailu -hankkeen osana pimeän taivaan hyödyntämistä. Hankkeen tuloksena on myös tehty julkaisu “Pieni matkaopas yötaivaan ystäville ”, https://issuu.com/kaavinkunta/docs/matkaopas_yotaivaanystaville_web. Mainittakoon, että alueen Syrjävaaran historiallinen tila on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen pimeänsuojelualue. Alueella sijaitsevat myös Kokkomäen tähtipuisto ja Pimeätaivaskeskus.
Lokakuussa Tahkolla järjestettiin parin päivän mittainen Luontofest -tapahtuma, joka oli suunnattu sekä lapsiperheille, että hieman varttuneemillekin seikkailijoille. Ohjelmaa oli rakennettu yhdessä oppilaitoisten ja alueen yritysten kanssa. Tapahtumaan oli laadittu ohjelmatarjontaa varsin laajasti mm. erätaitoihin, loitsulauluihin, aamujoogaan ja taidepolkuun liittyen. Ja olipa tapahtumassa panostettu myös lähiruokaan ja juomiin. Tarkoitus onkin, että tästä tulisi alueen perinne. Tälläinen tuotteistettu tapahtuma tukee mainiosti hämärän ajan hyödyntämistä ja samalla tuohon ajanjaksoon kuuluva usva luo aivan oman aavemaisen tunnelman.
Alkavan pimeän kauden vetonauloista voidaan vielä mainita Tervon Pukki palaa pellolle -tapahtuma, jossa paikalliset talkoolaiset ja yrittäjät ovat yhdistäneet voimansa ikiaikaisen tapahtuman äärellä. Tähän kekriin, jos mihin, liittyy lukuisia tarinoita ja se tunnetaan yleisesti koko Euroopassa. Samalla tapahtuma muistuttaa maatalouskulttuurista ja sen perinteistä sekä luonnon merkityksestä. Pimeän aika tulen loimuun yhdistettynä luo tapahtumaan aivan oman, jopa hieman mystisen tunnelman. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui arvioiden mukaan 700–1000 ihmistä ja osallistujien määrä on koko ajan kasvussa.
Metsän tuotteistaminen ja paikallinen tarinallistaminen eri vuodenaikojen mukaan tukisi osaltaan ympärivuotisuutta. Näin saataisiin elämyksellisiä ja erottuvia tekijöitä ja alueen uniikkia puolta näkyville. Toki tarinoiden pitää olla uskottavia, mutta sopivasti paikallisella legendalla “höystettyjä”. Palvelut on hyvä rakentaa tarinan ympärille.
Ruska-aikaan liittyen mainittakoon vielä tekoälyä hyödyntävä Ruskavahti, joka julkaistiin viime vuonna. Palvelu hyödyntää tekoälyn lisäksi tiekamerakuvia, joita se analysoi. Algoritmi analysoi kameroiden kuvat ja erilaisten tietojen perusteella ennustaa ruskan tulemisen ajankohdan viikoittain. Sivusto on kiinnostanut erityisesti brittejä, saksalaisia, italialaisia ja hollantilaisia. Palvelu on niittänyt myös mainetta eri kilpailukategorioissa innovatiivisuudellaan. Tämän kaltaisia palveluita voisi kehittää myös muiden luonnonilmiöiden ennustamiseen, kun teknologia antaa jo siihen mahdollisuuden.
Esteettömät matkailupalvelut alueen vahvuudeksi
Yksi näkökulma on esteettömän matkailun tarjoamat mahdollisuudet. Tällä tarkoitetaan matkailupalveluiden tarjoamista liikunta- ja aistirajoitteisille sekä muille erityisryhmille, jotka tarvitsevat erityisrakenteita tai räätälöityjä palveluita voidakseen nauttia täysipainoisesti matkailuelämyksistä. Esteettömän matkailun merkitys kasvaa väestön ikääntyessä.
Erityisryhmien valmius ja resurssit matkailuun ovat sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti lisääntymässä. Pelkästään Euroopassa on arvioitu olevan n. 30 % väestöstä tarve esteettömille palveluille ja maailmanlaajuisesti on arvioitu, että ainakin 700 miljoonalla henkilöllä on jonkinlainen liikkumiseen tai aistiin liittyvä rajoite. Tätä asiakaskuntaa ei siis voi pitää marginaalisena matkailuyritystoiminnankaan kannalta.
Esteettömyys tarkoittaa eri asioita, siksi palvelua ei tulisi markkinoida esimerkiksi esteettömänä vaelluksena. Palveluiden tulisi olla mahdollisia kaikille erityisryhmille, eikä ole tarpeen korostaa tietyn ryhmän erityisyyttä. Hyvä keino onkin hyödyntää runsasta kuvailua palvelusta kuvilla ja videoilla täydentäen. Tällöin asiakas voi arvioida kohteen tai palvelun soveltuvuutta juuri hänen omiin tarpeisiinsa.
Asiakkaan tulisi tuntea palveluun osallistuminen itselleen mahdolliseksi. Tätä edesauttaa, jos mainoskuvastossa näkyy asiakkaiden moninaisuus. Myös muiden asiakkaiden tarinat ja kokemukset kiinnostavat, joten niiden jakaminen kannattaa. Asiakkaiden tavoittamiseksi on hyvä hyödyntää myös muiden kanavien lisäksi esimerkiksi Pantoun ja EU:n vammaiskortin tarjoamia verkostoja. Molempien tavoitteena on yhdistää esteettömiä palveluita tarjoavat toimijat ja palveluita tarvitsevat asiakkaat. Kannattaa myös tutustua Invalidiliiton Yhdenvertaista palvelua kaikille (YPK) -merkkiin, jonka avulla yritys voi vahvistaa imagoaan sosiaalisesti vastuullisena toimijana.
Suomessa ainakin muutaman matkailualueen tai useamman yrityksen ryppään olisi mahdollista profiloitua esteettömään matkailuun. Tällä hetkellä on yhtäaikaisesti meneillään useita esteettömyyshankkeita, mutta hankkeiden välinen vuoropuhelu ja käytänteiden vaihto on puutteellista. Esteettömän matkailun markkinointi onkin vielä alkuvaiheessa.
Kirjoittaja:
TKI-asiantuntija Petteri Jääskeläinen
Monialainen TKI
Pohjois-Savon kehittyvä järvimatkailu -hanke
petteri.jaaskelainen(at)savonia.fi
Lähteet:
http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=6a01c43a-d21a-4ea9-a871-b63267d0f26b